Meillä Vuokrakodeilla veden käyttämisestä maksetaan eri tavoin. Osalla taloistamme vesi sisältyy vuokraan, osalla on ennakkomaksu tasauksineen ja osalla vesimaksu on kulutusperustainen ja laskutetaan kolmen kuukauden välein.

Suomalainen kuluttaa vettä keskimäärin 120 litraa vuorokaudessa. Määrää on helppo havainnollistaa vaikka maitopurkkeina. Viikossa maitopurkkeja kertyy huikea määrä. Ja nyt puhutaan yhdestä ihmisestä, neljän hengen taloudessa siis kulutetaan keskimäärin 480 litraa vettä vuorokaudessa.

Vedenkulutus on hyvin talouskohtaista mutta säästeliäs vedenkulutus on sekä ekologista että näkyy pienempänä vesilaskuna.

Muutama vinkki vedenkulutuksen huomioimiseen ja säästämiseen.

• Kun avaat vesihanan ja odotat veden lämpiämistä, vettä saattaa valua hukkaan jopa 10 litraa (10 maitopurkkia) jokaista odotusminuuttia kohden. Älä anna veden valua viemäriin, vaan ota vesi talteen ämpäriin tai muuhun astiaan ja käytä vesi esimerkiksi huonekasvien kastelemiseen tai vessan huuhteluun.

• Vettä valuu suuria määriä hukkaan myös odottaessa että vesi viilenee. Täytä siis pullo vedellä ja laita se jääkaappiin kylmenemään. Sen lisäksi, että vettä säästyy, juomavedestä tulee huomattavasti kylmempää ja raikkaampaa kuin mitä hanasta on mahdollista saada.

• Pyykinpesun optimointi. Useimpia vaatteita ei tarvitse pestä jokaisen käytön jälkeen. Monessa tapauksessa pelkkä tahrojen poisto tai tuulettaminen saattaa riittää. Muista myös aina pestä täysiä koneellisia pyykkiä.

• Tiskien huuhtelemiseen kuluu runsaasti vettä – ja usein aivan turhaan. Nykyaikaiset tiskikoneet ovat niin tehokkaita, että astioita ei oikeastaan tarvitsisi huuhdella ennen kuin ne laitetaan koneeseen. Itse asiassa huuhtelu saattaa jopa heikentää pesutulosta, sillä tiskikoneet monesti säätävät ensimmäisen huuhteluveden likaisuuden perusteella ohjelmaa sopivaksi astioille. Vahinkojen välttämiseksi muistathan aina sulkea astianpesukoneen hanan ohjelman päätyttyä ja konetta ei saa jättää yksin Tiskien huuhtelemiseen kuluu runsaasti vettä – ja usein aivan turhaan. Nykyaikaiset tiskikoneet ovat niin tehokkaita, että astioita ei oikeastaan tarvitsisi huuhdella ennen kuin ne laitetaan koneeseen. Itse asiassa huuhtelu saattaa jopa heikentää pesutulosta, sillä tiskikoneet monesti säätävät ensimmäisen huuhteluveden likaisuuden perusteella ohjelmaa sopivaksi astioille. Vahinkojen välttämiseksi muistathan aina sulkea astianpesukoneen hanan ohjelman päätyttyä ja konetta ei saa jättää yksin, ilman valvontaa pyörimään.

• Suihkussa käymiseen kuluu suuria määriä vettä.  Ekologisesti ajateltuna, jos viivyt suihkussa 10 minuutta, suihkun lorottaessa koko ajan, niin on päällesi satanut jo tuo kuviteltu 120 maitopurkillista vettä. Koska kännykkä kulkee nykyään aina mukana niin tee testi, laita ajastin päälle ja mittaa kuinka kauan viihdyt suihkussa. Lapsille tulee joskus käytettyä myös ajastinta. Voi niitä raukkoja, kasvavat määriteltyjen suihkuaikojen ja peliaikojen keskellä. Vaihtoehtoisesti myös paluu suihkuttomaan rantasaunaan voi olla hauska suihkukokemus. Täytä ämpäri vedellä ja vietä seesteinen ”suihkuhetki” valelemalla vettä kauhalla päällesi. Ekologista mutta ei aina kovin houkuttelevaa. Mutta jos ei mökkifiilis huvita, niin muistathan sulkea suihkun saippuoinnin ajaksi. Saattaa tulla kylmä mutta se tutkitusti vähentää stressiä, nostaa mielialaa ja piristää.

• Vettä valuu viemärin iloksi myös hedelmiä, kasviksia ja muuta ruokaa huuhdeltaessa. Älä siis pese tai huuhdo juoksevan veden alla, vaan täytä astia tai lavuaari vedellä ja pese tarvitsemasi ruoka-ainekset siinä. Jos huuhtelet hedelmät astiassa, veden voi lopuksi käyttää esimerkiksi vessan vetämiseen tai kasvien kastelemiseen.

• Tärkeä säästövinkki on myös tarkkailla ja ilmoittaa vuotavista hanoista, pöntöistä ja muista vesikalusteista Vuokrakotien asiakaspalveluun. Pienistäkin vuodoista voi tulla suuri lasku. Vessanpytyn vuotamisen voit tarkistaa paperikikalla. Aseta pala vessapaperia istuimen sisälle takaseinään. Jos paperi pysyy paikallaan, säiliö ei vuoda. Jos paperi kastuu ja valuu, on se merkki säiliön vuotamisesta.  OTa silloin yhteys Vuokrakotien asiakaspalveluun niin huoltomies tarkistaa pytyn kunnon.

• Sen sijaan, että pesisit kädet juoksevan veden alla, laita kylpyhuoneeseen vesikulho, jossa voit pestä kädet päivän aikana. Vaihda vesi päivittäin. Saattaa tuntua oudolta mutta mikäpä ei tällaista joskus voisi kokeilla. Korona-aika on myös opettanut meille myös käsien desinfioinnin. Välillä käsien pesun voi korvata desinfioinnilla.

• Ruokaa laittaessa voi miettiä omaa keittiökäyttäytymistään ja ”säästää” monella tapaa. Omaksi suosikiksi on noussut ”yhden vuuan ruuat” jossa kaikki ainekset pilkotaan yhteen pataan ja näin säästyy kippoja ja kappoja, tiskivettä ja kokkaajan hermoja.

Sitäpä se arki on peseytymistä, siivoamista ja ruuan laittoa. Ei meistä kaikista tule kahden minuutin kylmässä suihkussa kävijöitä eikä ehkä huvita kannella ämpärissä vettä vessanpytyn huuhteluun mutta omia kulutustottumuksia miettiessä voi ehkä ajatella, että välillä. Kerran viikossa tai kerran kahdessa viikossa. Pienistä puroista syntyy iso säästö. Usein säästövinkit säästävät myös rahan lisäksi aikaa. Kylmän veden kaataminen kannusta lasiin suoraan jääkapista on huomattavasti nopeampaa kuin veden lorottaminen hanasta odotellen veden kylmenemistä.